Kunnat ovat panostaneet liikuntapalveluihin taantumasta huolimatta. Kasvua lähes viidennes!

Comment

Kunnat ovat panostaneet liikuntapalveluihin taantumasta huolimatta. Kasvua lähes viidennes!

Liikuntapalveluiden budjetti kasvoi lähes 18 prosenttia kahdeksan vuoden aikana.

Kunnat käyttävät vajaat 700 miljoonaa euroa vuodessa liikuntapalveluiden järjestämiseen. Tämä on sen kokoluokan investointi, että päätimme paneutua tarkemmin kuntien talouslukuihin ja etsiä trendejä viimeisen kahdeksan vuoden ajanjaksolta. Kuntien talousluvut ovat saatavilla vasta vuoteen 2013 asti, joten tarkastelujaksona on vuodet 2005-2013.

Lue lisää⤵

Comment

Miten Sipilän hallituksen kärkihankkeet vaikuttavat liikuntasektorilla? Osa I

Comment

Miten Sipilän hallituksen kärkihankkeet vaikuttavat liikuntasektorilla? Osa I

Lisää rahoitusta ja vastuuta järjestöille?

Hyvinvoinnin ja terveyden painopistealue pitää sisällään viisi kärkihanketta, joista yksi liittyy kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä eriarvoisuuden vähentämiseen. Kärkihankkeen tavoitteena on lisätä muun muassa terveitä elintapoja liikunnan avulla. Merkille pantavaa on, että liikunta mainitaan tässä yhteydessä ainoana keinona elintapojen parantamisessa. Kärkihankkeessa on kuvattu, että aktiivinen elämäntapa arkipäiväistetään yhdessä ihmisten ja järjestöjen kanssa. 

Lue lisää⤵

Comment

Milloin on ensimmäisen istuttamattoman ikäluokan vuoro?

Comment

Milloin on ensimmäisen istuttamattoman ikäluokan vuoro?

Istuminen ei ole ihmisoikeus, liikkumisvapaus on.

Yläpuolella oleva otsikko on asiallisesti periaatteessa totta, mutta asiayhteydestä irrotettu. Se on kuitenkin sopivan raflaava karistelemaan ruostuneita käsityksiämme istumisesta. Istuminen on ollut viimeiset kaksi vuotta kuuma peruna koululaisten fyysisen aktiivisuuden lisäämisessä sekä työikäisten työhyvinvoinnin parantamisessa. Jokainen peruskoulun opettaja ja suuryrityksen toimitusjohtaja on yhtä mieltä istumisen haitoista sekä sen vähentämisen tarpeesta. 

Lue lisää⤵

Comment

Liikkumattomuuden kustannukset kunnittain

4 Comments

Liikkumattomuuden kustannukset kunnittain

Mitä liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle?

Jätitkö eilen käymättä lenkillä tai kuntosalilla? Ei se mitään, niin jätin minäkin ja yli puolet muistakin suomalaisista. Parin päivän liikkumattomuutemme ei vielä kaada maailmaa, mutta pitkittyessään seurauksia tulee vuoren varmasti. Valitettavasti 75 prosenttia suomalaisista aloittaa terveysongelmien kerjäämisen jo hyvissä ajoin 16-18 -vuotiaana, sillä vain kolmannes tämän ikäisistä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi (Husu ym. 2011).

Lue lisää⤵

4 Comments

Liikkumattomuuden konkreettiset vaikutukset

Comment

Liikkumattomuuden konkreettiset vaikutukset

Mitä liikkumattomuus aiheuttaa?

Liikkumattomuus on yksi ajankohtaisimmista terveydenhuollon haasteista 2000-luvulla. Se on kymmenen suurimman kuolleisuuteen ja vajaakuntoisuuteen vaikuttavan tekijän joukossa teollisuusmaissa. WHO:n (2002) mukaan fyysinen inaktiivisuus aiheuttaa kuusi prosenttia miesten kuolleisuudesta ja 6,7 prosenttia naisten kuolleisuudesta teollistuneissa maissa.

Lue lisää⤵

Comment

Liikuntatoimen sidosryhmien teoreettinen näkökulma

Comment

Liikuntatoimen sidosryhmien teoreettinen näkökulma

Liikuntatoimen yllättävän laajat sidosryhmät.

Liikuntakulttuurin moninaisuuden ja eriytyneisyyden vuoksi ainoa tie menestyksekkääseen olosuhteiden ja liikuntaedellytysten parantamiseen tapahtuu yhdessä tekemällä. Kumppanuus ja yhteistyö eri sidosryhmien kanssa on välttämätöntä kunnan liikunnan ja urheilun kehittämisessä. Valtionhallinnon tasolta kunnille on osoitettu toiveita poikkihallinnollisuuden lisäämiseksi ja virkamiesten siiloutumisen vähentämiseksi. Sidosryhmien huomioiminen voi alkaa kuitenkin vasta silloin, kun vähintään kunnan keskeiset sidosryhmät tunnistetaan ja ymmärretään, miten ne voivat vaikuttaa liikuntatoimen toimintaan.

Lue lisää⤵

Comment

Keskisuuren kunnan haasteet liikuntapalveluiden järjestämisessä.

Comment

Keskisuuren kunnan haasteet liikuntapalveluiden järjestämisessä.

Polarisoituminen, ikääntyminen ja kuntatalous.

Suurimmat haasteet keskisuurissa ja suurissa kunnissa liittyvät liikuntatottumusten polarisoitumiseen, väestön ikääntymiseen ja yleisen kuntatalouden heikkenemiseen. Muita mahdollisesti eteen tulevia haasteita ovat seurakulttuurin muutos, ilmastonmuutos ja kaupungistumisen vaikutukset fyysisen aktiivisuuden vähenemiseen.

Lue lisää⤵

Comment

Uhkaavatko demografiset muutostekijät liikuntapalveluita?

Comment

Uhkaavatko demografiset muutostekijät liikuntapalveluita?

Väestö ikääntyy, mitä siitä seuraa julkisten liikuntapalveluiden järjestämiselle?

Suomen väestö on kasvanut tasaisesti 1800-luvulta lähtien aina 2000-luvun alkuun saakka. Tämän hetkisten arvioiden mukaan väestön kasvu taittuu negatiiviseksi 2020-luvun aikana. Tasaisen väestönkasvun on aiheuttanut ennen 1960-lukua lapsikuolleisuuden pieneneminen ja tämän jälkeen eliniän piteneminen, joka on kasvanut noin yhden vuoden vuosikymmenessä. Eliniän pitenemisen odotetaan jatkuvan tulevaisuudessakin ja osaksi tämän vuoksi Suomen väestöstä 65–79-vuotiaiden määrä tulee nousemaan noin 1,5 kertaiseksi ja yli 80-vuotiaiden osuus väestöstä kaksinkertaistuuvuoteen 2030 mennessä. 

Lue lisää⤵

Comment

UrhesBlogi tulee: tiedossa viiden minuutin herättelyä

Comment

UrhesBlogi tulee: tiedossa viiden minuutin herättelyä

Tieto on valtaa myös liikuntasuunnittelussa!

Urheksen blogia tehdään kiireisille ja laatutietoisille liikunta-alasta kiinnostuneille menijöille, joilla on parempaakin tekemistä kuin tuhottoman pitkien blogikirjoitusten lukeminen. Juuri sellaisille ihmisille, joita tavataan kutsua tekeviksi miehiksi tai naisiksi. He tekevät ja haluavat sen lisäksi nähdä vielä ympärilleen, silloin voi tulla ajan kanssa tiukkaa.

Lue lisää⤵

Comment