Viewing entries tagged
Liikuntatoimi

Liikunnan lautakuntakyselyn 2019 tulokset

Comment

Liikunnan lautakuntakyselyn 2019 tulokset

Kunnat ovat suomalaiselle liikuntakulttuurille merkityksellisin julkinen toimija ensinäkin suuren rahoitusosuutensa (noin 700 milj. euroa vuodessa) mutta myös kansalaisia ja yhdistyksiä lähimpänä olevan julkisen päätösvallan vuoksi.

Urheksessa päätimme selvittää lyhyellä kyselyllä kuntien liikuntaa käsittelevien lautakuntien puheenjohtajien näkemyksiä liikunnan resurssien kehityksestä ja päätöksenteon edellytyksistä. Tulosten avulla saadaan kuva siitä, miten esimerkiksi liikunnan resurssoinnin arvioidaan kehittyvän lähivuosina tai miten liikuntaan liittyviä asioita valmistellaan kunnissa. 

Comment

Kuntien tahtotila määrittää vahvasti liikunta- ja urheilumahdollisuuksia

Comment

Kuntien tahtotila määrittää vahvasti liikunta- ja urheilumahdollisuuksia

Kuntien mahdollisuudet tarjota liikuntapalveluita ovat sidoksissa paikalliseen tahtotilaan eli siihen, nähdäänkö liikuntapalvelut resurssoinnin arvoisiksi ja missä määrin. Tämän tahtotilan riittävyys riippuu taas kunnan taloudellisesta tilanteesta, sillä hyvinä aikoina rahaa on jaettavissa enemmän vaikka tahtotila liikunnan tukemiseen olisikin kunnassa heikompi.

Taloudellisten taantumien aikana kunnallisten palveluiden arvojärjestys tulee selvimmin esille ja Suomessa ajanjakso 1980-luvulta 2010-luvulle on mielenkiintoinen tämän ilmiön tarkasteluun. Tälle ajanjaksolle nimittäin sijoittuvat Suomen historian voimakkain taloudellinen kasvu sekä kaksi lamaa 90-luvun alussa ja 2010-luvun vaihteessa.

Comment

Julkishallinnon motiivit liikunnassa ja urheilussa

Comment

Julkishallinnon motiivit liikunnassa ja urheilussa

Julkishallinto on merkittävä tekijä liikunnalle ja urheilulle ensinäkin olosuhteiden luojana sekä tärkeänä rahoittajana. Kunnat käyttävät vuosittain noin 700 miljoonaa euroa liikuntapalveluiden järjestämiseen, ja valtio rahoittaa suoraan liikunta- ja urheilutoimijoita noin 150 miljoonalla eurolla vuosittain – lukuisat liikuntajärjestöt toimivat puhtaasti valtion rahoituksen turvin.

Jo pelkästään ilmeisen resurssiohjauksen todennäköisyyden vuoksi liikunta-alan toimijoiden on syytä olla tietoisia julkishallinnon motiiveista rahoittaa heidän toimintaansa, sillä kuten vanha sanonta sanoo: “kenen leipää syöt, sen lauluja laulat”.

Comment

Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset liikuntatoimeen.

Comment

Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset liikuntatoimeen.

Hallitus julkaisi kesäkuun lopussa lakiluonnokset sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä uuden maakuntahallinnon perustamisesta. Miten 3-4 vuoden päästä voimaan astuvat uudistukset tulevat vaikuttamaan liikuntatoimeen? Seuraavassa koottuna lakiluonnosten tärkeimmät linjaukset liikuntaan liittyen. 

Liikuntatoimen kannalta merkittävimmät lakiluonnokset ovat maakuntalaki sekä laki peruspalvelujen valtionosuudesta. Näissä laeissa on liikunnan kannalta mielenkiintoisia linjauksia, jotka liittyvät maakuntien tehtäviin ja rahoitukseen alueuudistuksen jälkeen ja myös kuntien valtionosuuksien määrittymiseen uuden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osa-alueen perusteella. 

Lue lisää⤵

Comment

Liikuntatoimen sidosryhmien teoreettinen näkökulma

Comment

Liikuntatoimen sidosryhmien teoreettinen näkökulma

Liikuntatoimen yllättävän laajat sidosryhmät.

Liikuntakulttuurin moninaisuuden ja eriytyneisyyden vuoksi ainoa tie menestyksekkääseen olosuhteiden ja liikuntaedellytysten parantamiseen tapahtuu yhdessä tekemällä. Kumppanuus ja yhteistyö eri sidosryhmien kanssa on välttämätöntä kunnan liikunnan ja urheilun kehittämisessä. Valtionhallinnon tasolta kunnille on osoitettu toiveita poikkihallinnollisuuden lisäämiseksi ja virkamiesten siiloutumisen vähentämiseksi. Sidosryhmien huomioiminen voi alkaa kuitenkin vasta silloin, kun vähintään kunnan keskeiset sidosryhmät tunnistetaan ja ymmärretään, miten ne voivat vaikuttaa liikuntatoimen toimintaan.

Lue lisää⤵

Comment