Viewing entries tagged
Liikuntapolitiikka

Kuntien tahtotila määrittää vahvasti liikunta- ja urheilumahdollisuuksia

Comment

Kuntien tahtotila määrittää vahvasti liikunta- ja urheilumahdollisuuksia

Kuntien mahdollisuudet tarjota liikuntapalveluita ovat sidoksissa paikalliseen tahtotilaan eli siihen, nähdäänkö liikuntapalvelut resurssoinnin arvoisiksi ja missä määrin. Tämän tahtotilan riittävyys riippuu taas kunnan taloudellisesta tilanteesta, sillä hyvinä aikoina rahaa on jaettavissa enemmän vaikka tahtotila liikunnan tukemiseen olisikin kunnassa heikompi.

Taloudellisten taantumien aikana kunnallisten palveluiden arvojärjestys tulee selvimmin esille ja Suomessa ajanjakso 1980-luvulta 2010-luvulle on mielenkiintoinen tämän ilmiön tarkasteluun. Tälle ajanjaksolle nimittäin sijoittuvat Suomen historian voimakkain taloudellinen kasvu sekä kaksi lamaa 90-luvun alussa ja 2010-luvun vaihteessa.

Comment

Julkishallinnon motiivit liikunnassa ja urheilussa

Comment

Julkishallinnon motiivit liikunnassa ja urheilussa

Julkishallinto on merkittävä tekijä liikunnalle ja urheilulle ensinäkin olosuhteiden luojana sekä tärkeänä rahoittajana. Kunnat käyttävät vuosittain noin 700 miljoonaa euroa liikuntapalveluiden järjestämiseen, ja valtio rahoittaa suoraan liikunta- ja urheilutoimijoita noin 150 miljoonalla eurolla vuosittain – lukuisat liikuntajärjestöt toimivat puhtaasti valtion rahoituksen turvin.

Jo pelkästään ilmeisen resurssiohjauksen todennäköisyyden vuoksi liikunta-alan toimijoiden on syytä olla tietoisia julkishallinnon motiiveista rahoittaa heidän toimintaansa, sillä kuten vanha sanonta sanoo: “kenen leipää syöt, sen lauluja laulat”.

Comment

Liikunnan kansalaisyhteiskunnan muutokset 80-luvulta tähän päivään

Comment

Liikunnan kansalaisyhteiskunnan muutokset 80-luvulta tähän päivään

Suomalainen liikuntakulttuuri perustuu poikkeuksellisen vahvasti kansalaisyhteiskunnasta kumpuavaan aktiivisuuteen. Liikunta ja urheilu ovat organisoituneet Suomessa perinteisesti yhdistysmuotoisesti vailla yksityisen tai julkisen sektorin vahvaa ohjausta.

Viimeisen 30 vuoden aikana yhteiskunta on muuttunut huomattavasti ja onkin mielenkiintoista huomata kansalaisyhteiskuntaan nojaavan liikuntakulttuurin linkittyvän laajempiin muutoksiin esimerkiksi julkisella sektorilla. Millaisia muutoksia liikunnan kansalaisyhteiskunta eli suomalaiset harrastajajoukot, urheiluseurat ja liikuntajärjestöt ovat kohdanneet 1980-luvulta lähtien?

Lue lisää⤵

Comment

Kestävä kehitys on liikunta-alan välttämätön mahdollisuus

Comment

Kestävä kehitys on liikunta-alan välttämätön mahdollisuus

Urheilu- ja liikuntamaailmassa kestävää kehitystä on nostettu vähemmän esille kuin monilla muilla aloilla. Myös liikunnan kestävään kehitykseen ja ympäristötietoisuuteen liittyvä tutkimus on ollut vähäistä niin maailmalla kuin myös Suomessa.

Liikunta- ja urheilualan toimijat voivat kantaa esimerkillään oman kortensa kekoon, minkä vaikutus yhteiskunnallisesta näkökulmasta voi olla vielä poikkeuksellisen iso. Alan toimijat ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja tässä olisi jälleen yksi mahdollisuus osoittaa vastuullisuutta.

Lue lisää⤵

Comment

Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset liikuntatoimeen.

Comment

Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset liikuntatoimeen.

Hallitus julkaisi kesäkuun lopussa lakiluonnokset sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä uuden maakuntahallinnon perustamisesta. Miten 3-4 vuoden päästä voimaan astuvat uudistukset tulevat vaikuttamaan liikuntatoimeen? Seuraavassa koottuna lakiluonnosten tärkeimmät linjaukset liikuntaan liittyen. 

Liikuntatoimen kannalta merkittävimmät lakiluonnokset ovat maakuntalaki sekä laki peruspalvelujen valtionosuudesta. Näissä laeissa on liikunnan kannalta mielenkiintoisia linjauksia, jotka liittyvät maakuntien tehtäviin ja rahoitukseen alueuudistuksen jälkeen ja myös kuntien valtionosuuksien määrittymiseen uuden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osa-alueen perusteella. 

Lue lisää⤵

Comment