Kunnat ovat suomalaiselle liikuntakulttuurille merkityksellisin julkinen toimija ensinäkin suuren rahoitusosuutensa (noin 700 milj. euroa vuodessa) mutta myös kansalaisia ja yhdistyksiä lähimpänä olevan julkisen päätäntävallan vuoksi.

Kunnissa keskeisessä asemassa ovat liikuntaa käsittelevät lautakunnat ja jaostot, jotka tavallisesti ovat kulttuuri- ja vapaa-aikalautakuntia sekä sivistyslautakuntia. Liikuntaan liittyvissä kysymyksissä ensimmäiset luottammushenkilöiden kesken käydyt keskustelut käydään juuri näiden lautakuntien kokouksissa. Luottamushenkilöiden käsitykset liikuntapalveluista vaikuttavat asioiden etenemiseen ja arvovalintoihin palveluiden kehittämisessä. Päätöksenteon edellytyksiin vaikuttaa esittelijänä toimivan viranhaltijan osaaminen valmistella käsiteltävä asia taustaselvityksineen ja päätösehdotuksineen.

Urheksessa päätimme selvittää lyhyellä kyselyllä kuntien liikuntaa käsittelevien lautakuntien puheenjohtajien näkemyksiä seuraavista asioista:

  1. Liikunnan taloudellisen resurssoinnin kehitys tällä valtuustokaudella. Miten määrärahat ovat muuttuneet tähän mennessä ja miten niiden arvioidaan kehittyvän jäljellä olevan valtuustokauden aikana.

  2. Luottamushenkilöiden päätöksenteon edellytykset lautakuntatyöskentelyssä. Onko luottamushenkilöillä riittävästi tietoa ja näkemystä käsiteltävistä asioista sekä miten asiat esitellään lautakunnalle.

  3. Liikunnan virkamiesten edellytykset kehittää liikuntapalveluita ja mitä mahdollisia rajoitteita siihen liittyy.

  4. Seutukunnallinen tai kuntien välinen yhteistyö liikuntapalveluiden järjestämisessä. Onko yhteistyö varteenotettavaa ja mitä yhteistyö voisi sisältää.

Kysely toteutettiin maaliskuussa verkkokyselynä. Kyselykutsu lähetettiin sähköpostitse 270 Manner-Suomen kunnan liikuntaa käsittelevän lautakunnan puheenjohtajalle. Kaikkia kuntia ei tavoitettu kyselykutsulla, sillä aina lautakunnan puheenjohtajan sähköpostiosoitetta ei ollut saatavilla. Vastausaikaa oli puolitoista viikkoa, jonka aikana 62 lautakunnan puheenjohtajaa tai jäsentä vastasi kyselyyn.

Voit ladata PowerPoint-esityksen kyselyn tuloksista ja kaikista avoimista vastauksista tästä. Lautakunnan puheenjohtajille ennen kyselyyn vastaamista tarjottuun taustamateriaaliin pääset tästä.

Liikuntatoimen määrärahojen kehitys

Luottamushenkilöistä 60 prosenttia arvioi liikunnan määrärahojen pysyneen kunnassa ennallaan ja 14 prosenttia ilmoitti niiden kasvaneen tähänastisella valtuustokaudella. Määrärahojen vastasi vähentyneen 24 prosenttia vastaajista. Liikunnan määrärahojen tilanne jäljellä olevan valtuustokauden aikana vaikuttaisi melko hyvältä, sillä 78 prosenttia luottamushenkilöistä arvioi määrärahojen pysyvän ennallaan tai kasvavan.

Miten liikunnan märärahat ovat kehittyneet kunnassasi tällä valtuustokaudella?

Liikunnan lautakuntakysely 2019 (n=62)

Miten arvioit liikunnan määrärahojen kehittyvän jäljellä olevan valtuustokauden aikana?

Liikunnan lautakuntakysely 2019 (n=62)

Huolestuttavia ovat kuitenkin viitteet siitä, että liikuntatoimen määrärahat vähentyneiksi ilmoittaneet arvioivat huomattavan usein leikkauksia tehtävän myös jäljellä olevan valtuustokauden aikana. Niissä kunnissa, joissa määrärahoja oli nostettu tähän mennessä, oli huomattavasti suurempi osuus niitä, jotka arvioivat määrärahojen kasvavan myös jäljellä olevan valtuustokauden aikana. Otoskoon pienuuden vuoksi kuntien määrärahakehityksen polarisoitumisesta ei saada kuitenkaan varmuutta, mutta asia kannattaa kuitenkin huomioida mahdollisena ilmiönä.

Luottamushenkilöiden päätöksenteon edellytykset

Päätöksenteon edellytysten osalta selvitimme luottamushenkilöiden käytettävissä olevaa tiedon riittävyyttä käsiteltävästä asiasta. Luottamushenkilöistä 10 prosenttia ilmoitti tietoa olevan aina riittävästi ja 65 prosenttia sitä olevan useimmiten riittävästi. Tyytymättömiä tiedon riittävyyteen oli noin viidesosa vastaajista, mikä on suhteellisen korkea lukema.

Onko luottamushenkilöillä riittävästi tietoa päättäessään kunnan liikuntapalveluihin liittyvistä asioista?

Liikunnan lautakuntakysely 2019 (n=62)

Rajoittavatko luottamushenkilöiden tiedollinen tai taidollinen osaaminen palveluiden kehittämistä?

Liikunnan lautakuntakysely 2019 (n=62)

Kysyttäessä arviota luottamushenkilöiden tiedollisen ja taidollisen osaamisen riittävyydestä palveluiden kehittämisessä vastaajien arviot olivat yllättävän kielteisiä. Yli puolet vastaajista arvioi luottamushenkilöiden tiedollisen ja taidollisen osaamisen rajoittavan vähintään hieman palveluiden kehittämistä. Avoimissa vastauksissa vastaajat kertoivat esimerkiksi lautakunnan laajan vastuualueen aiheuttavan sen, että kaikkiin asioihin ei voi paneutua ja kokonaiskuvan hahmottaminen on tämän vuoksi vaikeaa. Vastaajat moittivat myös joidenkin luottamushenkilöiden puutteellista motivaatiota tutustua käsittelyssä olevan asian materiaaleihin sekä lautakunnan jäsenten sidoksia yksittäisiin yhdistyksiin ja lajeihin, jotka vaikuttavat päätöksentekoon.

“Kaikki koulutus varhaiskasvatuksesta alkaen ja vapaa-ajanpalvelut on koottu samaan lautakuntaa. Seurauksena on niin laaja kokonaisuus, että luottamushenkilöitten on mahdoton perehtyä asioihin riittävästi.”

“Meillä on yhdistetty kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, joka sisältää liikunnan. Urheiluaktiivit lautakunnassa ajavat enemmän omaa lajiaan kuin liikuntapolitiikkaa. Minulle liikunta on pakkopullaa, joskin tarpeellista ja ymmärrän toki sen merkityksen terveydelle ja kaikille ikäryhmille.”

“Kokonaisuuksien hahmottamisesta on rajoitteita ja yleensä se johtuu siitä että jaoksen ihmiset on puolueen ohella edustamassa jotain seuraa tai lajia jaoksessa.”

Viranhaltijoiden esittelyt ja osaaminen

Luottamushenkilöiden päätöksentekoprosessiin vaikuttaa keskeisesti viranhaltijan tekemä valmistelu päätettävästä asiasta. Tämän vuoksi kyselyssä kysyttiin luottamushenkilöiden arviota lautakunnalle annettujen viranhaltijaesittelyiden osa-alueista.

  • Valmistelun pysyminen aikataulussa

  • Luottamushenkilöiden käytössä oleva aika asiaan tutustumiseksi

  • Päätösten lainmukaisuuden valvonta

  • Vaikutusten ennakkoarviointi

  • Taustaselvitysten laajuus

  • Päätösehdotusten tarkkuus

Luottamushenkilöt olivat valtaosin tyytyväisiä esittelyvastuussa olevan virkamiehen antaman valmistelun ja esittelyn osa-alueisiin. Kaikkein tyytyväisimpiä oltiin päätösten lainmukaisuuden valvontaan, päätösehdotuksen tarkkuuteen ja taustaselvityksen laajuuteen. Eniten puutteita arvioitiin olevan luottamushenkilöiden käytettävissä olevan ajan määrässä asiaan tutustumiseksi sekä vaikutusten ennakkoarvioinnissa.

Luottamushenkilöt olivat tyytyväisiä myös liikuntatoimen viranhaltijoiden tiedolliseen ja taidolliseen osaamiseen. Lähes 70 prosenttia arvioi, että viranhaltijan osaaminen ei rajoita palveluiden kehittämistä. Vastaajista viranhaltijan osaamisen palveluiden kehittämisessä hieman rajoittavaksi arvioi 22 prosenttia ja merkittävästi rajoittavaksi kahdeksan prosenttia vastaajista.

 

Miten arvioit valmistelijana olevan viranhaltijan lautakunnalle keskimäärin antamaa esittelyä?

Kuvaaja esittelyn laadusta.jpg
 

“Kunnassa yhdistetty yhden hallintokunnan alle kaikki kulttuuri- ja hyvinvointitehtävät. Yhden viranhaltijan on täysin mahdotonta hallita tiedollisesti tai ajankäytöllisesti kulttuuritoimen, kirjastotoimen, vapaa-ajantoimen sekä liikuntapalveluiden operatiivisen toiminnan johtamista, puhumattakaan näiden osa-alueiden kehittämisestä. Tilanne on tällaisen "superviran" johdosta kestämätön. Liikuntatoimen asioita hoitaa ainoastaan yksi liikuntasihteeri.”

“Viestinnässä ja palveluasenteessa merkittävästi kehittämistarpeita. Nykyaikaisten viestintävälineiden hallitseminen heikolla tasolla.”

“Viranhaltijalla ei ole halua kehittää kaikkia hallinnonalan eri osa alueita. Henkilökysymyksiä. Virkaa hoitaa viransijainen jolla ei ole riittävää ammattitaitoa tehtäväänsä. Toivottavasti tilanne paranee kun uusi viranhaltija valitaan”


Seutukunnallinen ja kuntien välinen yhteistyö

Kyselyn lopuksi kysyimme luottamushenkilöiden arviota seutukunnallisen tai kuntien välisen yhteistyön mahdollisuuksista. Yhteistyön hyödyllisenä keinona kunnan palveluiden parantamisessa tai tehostamisessa arvioi 59 prosenttia ja varauksella 35 prosenttia vastaajista. Luottamushenkilöiltä, jotka vastasivat ”kyllä” tai ”Varauksella” (n=59) , kysyttiin edelleen yhdeksän vaihtoehdon listalla, mitä yhteistyö voisi sisältää.

Myönteisesti yhteistyöhön suhtautuneista luottamushenkilöistä 62 prosenttia arvioi yhteistyön voivan sisältää yhteistä erityisliikunnan tarjontaa sekä yhteistä ohjatun liikunnan tarjontaa (56 %). Yhteinen liikunnan viranhaltija ja yhdistetty liikuntapalveluiden henkilöstö arvioitiin harvimmin voivan sisältyä yhteistyöhön.

Keskeisin kysymyksen tulos on kuitenkin se, että käytönnössä kaikki vastaajat arvioivat yhteistyön hyödylliseksi. Lisäksi konkreettisista vaihtoehdoista ohjatun liikunnan tarjoamisen, materiaalihankinnat ja suunnittelun sekä tietotuotannon arvioi yli 50 prosenttia hyödylliseksi toteuttaa yhteistyössä muiden kuntien kanssa.

Varauksella tai kielteisesti yhteistyöhön suhtautuneilta tiedusteltiin tarkempaa syytä varauksellisuuteen. Alla muutaman vastaajan vastaukset kysymykseen. kaikki annetut vastaukset löytyvät kselyn PowerPoint-tiedostosta.

“Meillä on iso kaupunki verrattuna seutukuntaan ja naapurikuntiin. Oma kaupunki järjestää liikuntapalvelut. Pienemmät naapurikunnat voivat keventää omaa vastaavaa osallistumalla yhteistyöhön keskuskaupungin kanssa.”

“Onko isoilla kaupungeilla kiinnostusta maalaiskuntiin?”

“Menee liian kauas päätöksenteko.”

 

Mitä osa-alueita yhteistyö voisi sisältää?

 

Comment