Hallitus julkaisi kesäkuun lopussa lakiluonnokset sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä uuden maakuntahallinnon perustamisesta. Miten 3-4 vuoden päästä voimaan astuvat uudistukset tulevat vaikuttamaan liikuntatoimeen? Seuraavassa koottuna lakiluonnosten tärkeimmät linjaukset liikuntaan liittyen. 

Liikuntatoimen kannalta merkittävimmät lakiluonnokset ovat maakuntalaki sekä laki peruspalvelujen valtionosuudesta. Näissä laeissa on liikunnan kannalta mielenkiintoisia linjauksia, jotka liittyvät maakuntien tehtäviin ja rahoitukseen alueuudistuksen jälkeen ja myös kuntien valtionosuuksien määrittymiseen uuden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osa-alueen perusteella. 

 
 
Maakunnat saisivat vuodesta 2022 lähtien yhden prosentin (n. 170 milj. €) rahoituksestaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kriteerin perusteella.
 

 

Maakuntalain vaikutukset liikuntaan

Maakunnat saisivat vuodesta 2022 lähtien yhden prosentin (n. 170 milj. €) rahoituksestaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kriteerin (HYTE) perusteella. Kertoimen tarkoituksena olisi kannustaa ja tukea maakuntia toteuttamaan mm.  suunnitelmallisia toimia kansansairauksien ehkäisyssä ja ikääntyvän väestön toimintakyvyn edistämisessä. Hyte-kriteeri perustuisi prosessi- ja tulosindikaattoreihin, jotka määrittävät maakunnan tekemiä toimenpiteitä ja niillä saavutettavia tuloksia. Indikaattoreiden avulla laskettaisiin rahoituksen määrittyminen maakunnalle ja se samalla toimii myös resurssiohjauksena ja kannustimena maakunnallisen hyvinvoinnin edistämisessä. 

Maakuntien Hyte-vastuista säädetään tarkemmin Terveydenhuoltolain toisessa luvussa, jonka 2§:ssä säädetään mm. asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä näihin vaikuttavien tekijöiden seuraamisesta. Lakiluonnoksessa tehtävien toteuttaminen määritellään sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluntuottajien vastuulle, joka on jossain määrin ristiriidassa terveydenhuoltolain toimialallisen yhteystyön pyrkimyksen kanssa.

 
 
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunnissa muodostuisi terveydenhuoltolain (1326/2010) 2 luvun mukaisista ehkäisevistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, joiden toteutus olisi sosiaali- ja terveydenhuollon
palveluntuottajien vastuulla...
— Maakuntien rahoituslakia koskeva esityskokonaisuus.
 

Lakiluonnoksessa kuntien tehtävät tai vastuut eivät tulisi muuttumaan liikunnan tai terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Hallituksen 5.4.2016 tekemän linjauksen mukaisesti kunnilla säilyisivät edelleen yleisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät.

Konkreettisia vaikutuksia olisivat Maakuntien liittojen lakkauttaminen ja niiden tehtävien siirtäminen maakunnille. Maakunnat vastaisivat siitä eteenpäin alueellisen liikuntaneuvoston asettamisesta sekä liikunnan edistämisestä maakunnassa alueellisen liikuntaneuvoston toiminnan kautta. Alueellisten liikuntaneuvostojen tehtävät eivät tulisi muuttumaan nykyisestä, vaan niistä säädettäisiin edelleen liikuntalain 7§:ssä ja valtioneuvoston asetuksessa liikunnan edistämisestä (550/2015).

Maakunnallinen liikunnan edistäminen tarkoittanee lähinnä asiantuntijatuen tarjoamista kunnille ja "ehkäisevien toimenpiteiden" kehittämistä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kriteerin yhteydessä ehkäiseviksi sosiaali- ja terveyspalveluiksi mainitaan mm. ravitsemus- ja liikuntaneuvonta, mutta sen tarkempia linjauksia liikunnan kohdalta ei löydy lakiluonnoksista.

Lakiluonnoksesta on tulkittavissa, että Aluehallintovirastojen (AVI) tehtävät pysyisivät entisellään ja näin ollen liikunnan osalta mm. liikuntapaikkarakentamisen avustukseen liittyvät tehtävät säilyisivät edelleen Aluehallintovirastoissa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristövirastot (ELY) lakkautetaan ja niiden tehtävät siirtyvät maakunnille. Muutaman vuoden takaisen muutoksen johdosta ELY:t eivät kuitenkaan enää käsittele liikuntaan suoraan liittyviä tehtäviä, joten liikuntaan ei tästä kohdisti vaikutuksia.

 
 
Konkreettisia vaikutuksia olisivat Maakuntien liittojen lakkauttaminen ja niiden tehtävien siirtäminen maakunnille.
 

 

Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta

Laissa kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta tultaneen säätämään uudesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosasta, jonka tarkoituksena olisi korvata kunnalle asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvien tehtävien ja toimenpiteiden kustannuksia. Lisäosa on hyvin samankaltainen kuin edellä mainittu maakuntien hyte-kriteeri. Tämänkin lain tarkoituksena olisi valtion resurssiohjaus kuntien suuntaan, jotta ne huolehtisivat hyvinvoinnin edistämisestä ja ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä myös sote-vastuun siirryttyä maakunnille.

Lakiluonnoksessa todetaan kunnalle myönnettävän hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosana euromäärä, joka lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perushinta kunnan asukasluvulla sekä kunnalle määritellyllä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimella. Rahoituslaskelmissa kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rahoitukseksi on esitetty noin 57 miljoonaa euroa, jonka pienuus kuitenkin herättää epäilyksiä luvun paikkansapitävyydestä.

 
 
Laki olisi myös valtion resurssiohjausta kuntien suuntaan, jotta ne huolehtisivat hyvinvoinnin edistämisestä ja ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä myös sote-vastuun siirryttyä maakunnille.
 

Kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin määritellään kunnan toimenpiteitä kuvaavien indikaattoreiden perusteella. Tämä velvoittaisi kunnat ensinäkin tekemään haluttuja toimenpiteitä, mutta myös keräämään tietoa vallitsevasta hyvinvoinnin tilanteesta valtionosuutta saadakseen. Jos tietoa ei olisi lainkaan saatavilla, saisi kunta kyseisen tiedon osalta laskennassa alimman mahdollisen arvon.

Toisin sanoen kuntakohtainen kerroin kertoisi siitä, kuinka tunnollisesti kunta on toteuttanut määriteltyjä toimenpiteitä. Tehtyjä toimenpiteitä kuvaavia indikaattoreita tulisi olemaan 29. Näiden lisäksi on myös kahdeksan toiminnan tulosta kuvaavaa indikaattoria, jotka vaikuttavat kuntakohtaiseen kertoimeen.

Tulosindikaattorit perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kunnilta ja kouluilta suoraan kerättäviin kolmeen eri tiedonkeruuseen. Tiedot kerätään kahden vuoden välein. Liikunnan osalta tiedot kerättäisiin parillisina vuosina.

 
 
Liikuntatoimen merkitys on pieni osana yhteiskunnallisesti erittäin suurta ja merkittävää uudistusta , mutta periaatteellisesti katsottuna resurssiohjauksen keskittyminen kohti ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä voidaan pitää enemmän kuin hyvänä.
 

Vaikutusten mittaluokka?

Liikuntatoimen merkitys on pieni osana yhteiskunnallisesti erittäin suurta ja merkittävää uudistusta , mutta periaatteellisesti katsottuna resurssiohjauksen keskittyminen kohti ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä voidaan pitää enemmän kuin hyvänä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen osoitetut taloudelliset resurssit maakuntien ja kuntien hyte-kriteereistä (luonnosten perusteella noin 230 milj.€) ovat kuitenkin vähäiset ja vaikuttavien tulosten saavuttamiseen esimerkiksi liikkumattomuuden ja elintapasairauksien ehkäisyssä. Suoraan liikunnan rahoitukseen uudistukset eivät välttämättä vaikuta suuresti, sillä ainakaan lakiluonnosten perusteella liikunnalla ei ole itsenäistä asemaa hyte:ssä.

Maakuntien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahoksi on kaavailtu sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluntarjoajia. Sopiikin toivoa, että asenneilmapiiri muuttuu näillä tahoilla suosiollisemmaksi sairauksien ennaltaehkäisemistä kohtaan ja toimenpiteissä osataan hyödyntää myös muiden sektoreiden osaamista. 

Kuntien kohdalla hyte:n indikaattorit sisältävät yllättävänkin paljon suoraan liikuntaa mittaavia muuttujia. Mikäli kunnille jaettava 57 miljoonan euron valtionosuuden osa-alue pitää suuruudeltaan paikkansa, niin valtion ohjauskeinosta saattaa puuttua puhti. Mikäli resurssiohjaus kannustaa kuntia toteuttamaan toimenpiteitä, niin vähintäänkin tieto vallitsevasta liikunnan tilanteesta kunnassa tulee huomattavasti paranemaan. Tämä mahdollistaa välillisesti myös liikuntapalveluiden tiedolla johtamisen ja pitkällä aikavälillä vaikuttavammat liikuntapalvelut.   

 

Kuntien liikuntaan liittyvät toiminnalliset kriteerit ja pisteytykset

Koulussa pitkät liikuntavälitunnit.
0 pistettä: Ei
100 pistettä: Kyllä

Koulun oppilaita aktivoidaan koulumatkaliikuntaan.
0 pistettä: Ei
100 pistettä: Kyllä 

Liikunnan edistämisestä vastaavat viranhaltijat osallistuvat toimielinten vaikutusten ennakkoarviointiin.
0 pistettä: Ei/ ei tietoa
100 pistettä: Kyllä

Kunnassa on päätetty terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan vastuutahosta. 
0 pistettä: Ei/ ei tietoa
100 pistettä: Kyllä

 

Kunnan viimeksi laadittuun hyvinvointikertomukseen tai muuhun vastaavaan kertomukseen sisältyy kuvaus kuntalaisten liikunta-aktiivisuudesta. 
0 pistettä: Ei/ ei tietoa
100 pistettä: Kyllä

 

Kunta kutsuu säännöllisesti koolle liikuntaseurojen ja yhdistysten yhteiskokouksen.
0 pistettä: Ei/ ei tietoa
100 pistettä: Kyllä



 

Lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta raportoidaan vuosittain kunnan hyvinvointikerto-muksessa tai vastaavassa kertomuksessa.
0 pistettä: Ei/ ei tietoa
100 pistettä: Kyllä

Kunta tekee liikuntapaikkojen- ja palveluiden käyttäjille asiakaspalautekyselyjä vähintään joka toinen vuosi. 
0 pistettä: Ei
100 pistettä: Kyllä

Kunnassa kokoontuu säännöllisesti liikuntaseurojen ja –yhdistysten sekä kunnan yhteinen asiantuntijaelin.
0 pistettä: Ei
100 pistettä: Kyllä

Kuinka usein kunta seuraa lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta.
0 pistettä: Ei seurata
50 pistettä: Valtuustokausittain
100 pistettä: Kahden vuoden välein / Vuosittain tai jatkuvasti

 

Kunnassa toimii liikunnan edistämistä käsittelevä poikkihallinnollinen työryhmä.
0 pistettä: Ei
100 pistettä: Kyllä

 

Kunnassa järjestetään kohdennettuja liikkumisryhmiä liikuntaseuratoiminnan ulkopuolella oleville lapsille ja nuorille.
0 pistettä: Ei/ ei tietoa
100 pistettä: Kyllä

 

Kuntien liikuntaan liittyvä tulosindikaattori

Kouluterveyskyselyn tulosten perusteella ylipainoisten 8. ja 9. luokkalaisten osuus.


 

Kouluterveyskyselyn tulosten perusteella terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi tuntevien 8. ja 9. luokkalaisten suhteellinen osuus.
 

Comment