Lähiliikuntapaikkarakentamisella on ollut vuosien ajan erityinen painoarvo valtion resurssiohjauksessa ja se on ollut myös Valon painopistealueena liikuntapaikkarakentamisen edistämisessä. Suomessa on tällä hetkellä noin 700-800 lähiliikuntapaikkaa ja vuosittain kunnat rakennuttavat niitä kymmenittäin lisää. Valo julkaisi Lähiliikuntapaikkarakentamista 15 vuotta -seurantaselvityksen (Valo ry. 2015) vuonna 2015. Olin tekemässä selvityksessä lähiliikuntapaikkarakentamisen edistäviä ja estäviä tekijöitä selvittävää osuutta, jonka lopputulemista kirjoitan nyt lähiliikuntapaikkarakentamisen menestystekijöinä sekä haittatekijöinä.  

Tässä kirjoituksessa keskitymme ensin menestystekijöihin ja parin päivän kuluttua julkaistavassa "Mitkä asiat estävät kunnassasi lähiliikuntapaikkarakentamista?" -kirjoituksessa taas haittatekijöihin. Edistävät ja estävät tekijät perustuvat keväällä 2014 toteutettuun kyselyyn, johon osallistui 36 enemmän tai vähemmän lähiliikuntapaikkarakentamista toteuttanutta kuntaa.

Kaikkien lähiliikuntapaikoista kiinnostuneiden kannattaa tutustua edellä manitsemaani Valon kokonaisselvitykseen, sillä se antaa oivan kuvan suomalaisen lähiliikuntapaikkakulttuurin erilaisista näkökulmista kuten lähiliikuntapaikkojen alueellisista määristä, koulupihojen tilanteesta, lähiliikuntapaikkojen käytöstä sekä niiden elinkaaresta.  

 

MENESTYSTEKIJÄ 1. Valtion resurssiohjaus & argumentaatio

Vahva tuki valtionhallinnosta edesauttaa lähiliikuntapaikkahankkeiden toteutumista, mikä tuli selvästi esille kuntien vastauksista. Suhtautuminen oli pääsääntöisesti myönteistä myös niiden kuntien joukossa, jotka eivät olleet kertaakaan käyttäneet valtionavustusta. Aluehallintovirastojen avustukset lähiliikuntapaikkarakentamiseen vaikuttavat olevan merkittävässä asemassa lähiliikuntapaikkahankkeiden toteutumisessa. Valtion 20­­–30 prosentin osuus investoinnista voi olla kunnalle kynnyskysymys hankkeen toteuttamiselle. Selvityksen perusteella on todennäköistä, että ilman valtionavustusta Suomessa olisi huomattavasti nykyistä vähemmän lähiliikuntapaikkoja. Päätelmää tukee se, että Suomen kaikista lähiliikuntapaikoista lähes 90 prosenttia on rakennettu valtionavustuksen tukemana (Valo, 2014). 

Kuntien antaman palautteen perusteella nykyiset valtionavustusten jakoperusteet ovat pääpiirteittäin hyvät. On kuitenkin mahdollista, että vahvasti haja-asutusalueista koostuvilla kunnilla voi olla tarve pienempien avustusmäärien saamiseen. Tämä aiheutuu siitä syystä, että haja-asutusalueilla ei ole järkevää tehdä suurta keskitettyä investointia, vaan pieniä lähiliikuntapaikkainvestointeja niille alueille joissa asutusta on enemmän. Tällaisessa tapauksessa AVI voisi myöntää kunnalle keskimääräisen lähiliikuntapaikkahankkeen avustusmäärän, joka realisoituisi useisiin pienempiin kehityskohteisiin ympäri kuntaa.   

Valtionavustuksen jakoperusteita voitaisiin myös muokata houkuttelevimmiksi ja suunnitelmallista lähiliikuntaolosuhteiden kehittämistä suosivammaksi. Mahdollisuuksina voisivat olla esimerkiksi lähiliikuntaolosuhteiden kehityssuunnitelman suositus valtionavustuksen saamiseksi tai sellaiset muutokset jakoperusteissa, jotka kannustaisivat kuntia lähiliikuntahankkeisiin myös ilman valtionavustusta. 

”Kunnassa kolme kylää ja kaikki pitäisi olla tasavertaisia. Kahdesta puuttuu liikuntasali käytännössä kokonaan eli ne lisäävät haasteita sen suhteen minne rakennetaan mitäkin. Taloudellinen tilanne on haastavin, mistä saada rahaa riittävästi”. – Valtionavustusta saanut kunta

Valtakunnalliset selvitykset ja tutkimukset lähiliikuntapaikkojen hyödyistä auttavat hankkeiden perustelemista ja ovat tuoneet lähiliikuntapaikat yleiseen tietoisuuteen. Kuntien vastausten perusteella voidaan kuitenkin todeta, että lähiliikuntapaikkojen informaatio-ohjausta tulisi lisätä valtakunnallisella tasolla. Lähiliikuntapaikkojen toteutumisen kannalta keskeisimmät sidosryhmät ovat kuntien virkamiehet ja luottamushenkilöt, jolloin tiedotus olisi kannattavinta kohdistaa näihin ryhmiin.

Selvityksien ja tutkimuksien avulla tuotettu tieto lähiliikuntapaikkojen määristä ja lähiliikuntapaikkojen vaikutuksista liikkumiseen auttavat hanke-ehdotusten yleistä hyväksyntää kunnissa. Ei ole kuitenkaan tiedossa, kuinka hyvin tutkimustieto saavuttaa kuntien keskeiset virkamiehet ja luottamushenkilöt.  

 

MENESTYSTEKIJÄ 2. Virkamiesten ja luottamushenkilöiden tuki hankkeille  

Kuntatalouden heikot näkymät voivat tehdä lähiliikuntapaikkahankkeiden perustelun haastavaksi, mutta lähiliikuntapaikkarakentamisen kannalta taloudellisia tekijöitä tärkeämpiä saattavat olla virkamiesten ja luottamushenkilöiden tuki lähiliikuntapaikkoja kohtaan. Hankkeiden toteutumisen kannalta on erittäin tärkeää, että hallintokuntien ylimmiltä virkamiehiltä ja liikuntaa käsittelevältä lautakunnalta on tuki lähiliikuntapaikkojen rakentamiselle. Kyselyn perusteella runsaasti lähiliikuntapaikkarakentamista toteuttaneet kunnat pitivät etenkin virkamiesten, mutta myös luottamushenkilöiden tukea selvästi tärkeimpänä lähiliikuntapaikkarakentamisen menestystekijänä. Tämä saa tukea lähiliikuntapaikkarakentamista vähän toteuttaneiden kuntien näkemyksistä, joissa toiseksi suurimmaksi haittatekijäksi oli määritelty luottamushenkilöiden heikko tuki lähiliikuntapaikkarakentamiseen. 

”Kunnan johdon ja luottamushenkilöiden sitoutuminen ja teknisen puolen näkemys tärkeydestä kun rahoitusmahdollisuus on ollut mukana. Rahoitus todella merkityksellinen”.– Valtionavustusta saanut kunta
”Suunnitelmat ovat hyvät, mutta politikointi astuu peliin aina jossain vaiheessa. Emme ole pystyneet hakemaan edes lähiliikuntapaikkarakentamiseen valtionavustusta poukkoilevan päätöksenteon myötä”. – Muu kunta

 

MENESTYSTEKIJÄ 3. Hallintokuntien yhteistyö

Yhteistyö hallintokuntien välillä arvioitiin viiden tärkeimmän menestystekijän joukkoon ja merkityksellisintä yhteistyössä vaikuttaisi olevan nimenomaisesti suunnitteluvaiheessa tapahtuva yhteistoiminta.  Lähiliikuntapaikkarakentamisen kannalta merkittäviin sidosryhmiin kuuluvat kunnan muista hallintokunnista ainakin sivistystoimi ja tekninen toimi. Lähiliikuntapaikkojen ihanteellisin sijoituspaikka on tavallisesti koulun läheisyydessä, jolloin liikuntatoimen ja sivistystoimen toimiva yhteistyö on välttämätöntä. Tekninen toimi toteuttaa tavallisesti rakennustekniset osat hankkeesta, jolloin suunnitteluvaiheessa mukana tulisivat olla edustettuina kummankin hallintokunnan näkemykset ja erityisosaaminen.

"Eri hallintokuntien välinen toimiva suunnitteluyhteistyö asiassa sekä luottamus- ja virkamiesjohdon vahva tuki asialle". -Valtionavustusta saanut kunta

Lähiliikuntapaikkahankkeiden investointeja voidaan hajauttaa hallintokuntien välillä, jos se vain on mahdollista kunnan toimintamalleissa. Tällä toimintamallilla ei ole vaikutusta hankkeen kokonaiskustannuksiin, mutta päätöksenteossa alhaisemmilla osakustannuksilla voi olla merkitystä. Lähiliikuntapaikkahankkeita voidaan alistaa myös muiden suurempien hankkeiden yhteyteen. Tällaisissa tapauksissa esimerkiksi koulun peruskorjauksen yhteydessä koulun pihalle rakennetaan lähiliikuntapaikka. Lähiliikuntapaikkahankkeen kustannukset olisivat osana suurempaa kokonaisuutta, jolloin päätöksentekoa kohdistuen pelkän lähiliikuntapaikkahankkeen toteuttamiseen ei olisi.

"Liikuntapalvelun aktiivisuus ja valtionavustukset sekä yhteistyö koulujen peruskorjauksien yhteydessä". -Valtionavustusta saanut kunta
"Koulurakennusten rakentamisen tai peruskorjaamisen yhteydessä on ollut luontevaa kunnostaa myös lähiliikuntapaikat". -Valtionavustusta saanut kunta
 

MENESTYSTEKIJÄ 4. Kokemukset ensimmäisistä hankkeista

Ulkopuolinen konsultaatio juuri ensimmäisen hankkeen kohdalla voi olla ratkaisevaa. Resurssien kohdistaminen poikkihallinnolliseen yhteistyöhön ja eri lähiliikuntaratkaisujen esiintuomiseen voi olla tehokas keino tulevien hankkeiden avittamiseksi.

Ensimmäisen hankkeen onnistuminen ja sen myötä toimivien toimintamallien ja roolitusten juurtuminen vaikuttaisivat olevan tärkeitä liikuntapaikkarakentamisen jatkuvuudelle kunnassa. Tavoitteena ei ole vain yhden hankkeen saaminen kuntaan, vaan sopivien toimintamallien ja ilmapiirin luominen suunnitelmallisen liikuntapaikkarakentamisen mahdollistamiseksi. 


Tutustu seuraavaksi neljään suurimpaan lähiliikuntapaikkarakentamista estävään tekijään. Lue lisää!

Comment