Mitä mieltä olet Donald Trumpin retorisista keinoista presidentinvaalikampanjassaan? Hänen tapansa viestiä aiheutti ja aiheuttaa edelleen kauhistusta ympäri maailmaa. Miten taas Aleksi Valavuoren Twitter-jupakkaan sinusta suhtauduttiin? Urheilupersoonan kaksi viestinnällistä erhettä aiheuttivat hänen maineensa lokaantumisen, työpaikan menettämisen ja toimitsijakiellon ammattinsa harjoittamiseen.

Olen poiminut muutamia keskustelukulttuurin eettisyyteen liittyviä ohjenuoria, joita jokainen voi hyödyntää oman viestijyytensä harjoittamisessa. Nämä toimivat samalla myös pohjustuksena lähiaikoina tulevaan liikunnan ja urheilun keskustelukulttuuriin liittyvään kirjoitukseen.   

Eettisesti arvioituna kummatkin edellä mainituista miehistä ovat viestijöinä epäonnistuneet, mutta kuinka eettisesti me sivustaseuraajat olemme toimineet ja miten voisimme kehittää viestinnällisen kanssakäymisemme eettisyyttä?

Trump ja Valavuori ovat kaksi esimerkkitapausta, jotka ovat viestinnälliseltä luonteeltaan erilaisia; toinen saavutti viestinnällään tavoitteensa ja toinen ei.  Yhdistävänä tekijänä on kuitenkin se, että laajat kansanryhmät ovat tuominneet henkilöt heidän käyttämänsä retoriikan perusteella.  

Retoriikka tarkoittaa puhetaitoa ja se voidaan ymmärtää taitona välittää sanomansa kuulijoille. Joillekin retoriikka merkitsee taitoa saada juuri oma sanomansa vaakutettua yleisölle hyödyntämällä esimerkiksi retorisia keinoja. Tällainen retoriikka ei aina kestä eettistä tarkastelua. Puheopin eettisyydestä kiisteltiin jo Antiikin Kreikassa ja edelleen törmäämme täysin samanlaisiin haasteisiin niin valtamediassa kuin jokapäiväisessä kanssakäymisessä keskustelukumppanien välillä. Puhetta ja retoriikan keinoja voi käyttää moraalisesti oikein, mutta myös voimankäyttöön, alistamiseen ja ympäröivien ihmisten tarkoitushakuiseen harhaanjohtamiseen.  

 

Eettisen keskustelukulttuurin kulmakivet

Keskustelun eettisyyttä ja sen lähtökohtia voidaan tarkastella monista eri näkökulmista. Tässä tapauksessa käytän Martin Buberin teoriaa dialogista. Teoria koostuu kuudesta osasta, joita jokaista voimme tarkastella suhteessa omaan keskustelukulttuuriimme ja -tapoihimme. Oman keskustelutaitonsa lisäksi voi arvioida myös oman sidosryhmänsä kuten työpaikkansa tai toimialan keskustelukulttuuria.

Näitä kuutta osa-aluetta voi mainiosti pitää myös ohjenuoranaan viestiessään sosiaalisessa mediassa, missä ainakin itse koen keskustelun sääntöjen ja eettisyyden höllentyneen huomattavasti muihin viestintäympäristöihin verrattuna.   

Aitous

Kommunikoi suoraan ja rehellisesti kaikista käsiteltävään asiaan liittyvistä tiedoista ja tunteista. Älä kuitenkaan sano kaikkea mieleesi tulevia asioita harkitsematta ensin niiden vaikutusta keskustelukumppaneihisi, saman asian voi sanoa monella tavalla. Oman julkisivusi tai väärän vaikutelman varjelu ei saa vaikuttaa tapaasi viestiä. Viestinnälläsi on aina tavoite, mutta älä toimi sopimattomasti tai petollisesti sen saavuttamiseksi.

Inkluusio (sisällyttäminen)

Pyri tietoisesti näkemään ja ymmärtämään keskustelukumppanisi todellinen sanoma retoristen keinojen takaa. Sinun ei tarvitse luopua omasta näkemyksestäsi tai vakaumuksestasi, jotta voit pyrkiä ymmärtämään viestijän katsontakantaa. Pyri ymmärtämään keskustelukumppanin kokemuksia saatavissa olevan tiedon perusteella, mutta myös tunnetasolla. 

Hyväksyntä

Suhtaudu keskustelukumppaniin lähtökohtaisesti myönteisesti. Keskustelukumppanisi arvo ei määrity hänen mielipiteidensä perusteella (vaikka ne olisivat erilaiset kuin sinulla), vaan moraalisen ja inhimillisen toiminnan perusteella. Voit arvostaa keskustelukumppania ihmisenä, vaikka et voisikaan arvostaa hänen yksittäisiä mielipiteitään. Hyväksy keskustelukumppanisi hänen omien mielipiteidensä perusteella, älä sidosryhmän tai stereotypioiden perusteella. Nosta keskustelukumppaniasi ennemmin ylöspäin kuin painat alaspäin. Keskinäinen hyväksyntä auttaa kehittymään ja saavuttamaan oman potentiaalinsa, mikä ei ole lähes milloinkaan vahingollista sinulle.

Keskinäinen tasavertaisuus

Vaikka keskustelukumppanisi sosioekonominen asema olisi erilainen tai hän olisi viestinnällisiltä taidoiltaan heikompi, suhtaudu häneen kuitenkin kuin tasavertaiseen viestijään. Viestijöiden roolit saattavat vaihdella esimerkiksi työorganisaatiossa, mutta tästä huolimatta suhtaudu keskustelukumppaniisi ensisijaisesti ihmisenä. Hän ei ole väline tavoitteen saavuttamiseksi tai itsekkään mielihyvän hankkimiseksi. Älä alista tai saata huonoon valoon keskustelukumppaniasi, jotta voisit hivellä omaa egoasi.  Anna muille vapaus muodostaa omat mielipiteensä ja myös ilmaista ne julkisesti, vaikka ne olisivat vastoin yleisesti vallitsevaa mielipidettä tai käsitystä.  

Läsnäolo

Keskity täydellä huomiollasi keskustelukumppaniisi. Vältä häiriötekijöitä ja keskeytyksiä; ole saavutettavissa ja varaa riittävästi aikaa vuorovaikutukseen. Älä arvioi pelkästään sanoja, vaan pyri asettamaan sanottu oikeaan kontekstiin ja saavuttamaan viestijän todellinen sanoma, sillä aina pelkät sanat eivät syystä tai toisesta kerro viestijän lopullista tarkoitusta. Tähän voi olla syynä jo pelkästään puutteellinen itseilmaisu tai esimerkiksi ulkoinen painostus.  

Kannustava ympäristö

Kannusta muita viestimään ja tuomaan esille omat mielipiteensä, vaikka tietäisitkin heidän olevan eri mieltä kanssasi. Tue kanssaihmisten vapaata ilmaisua, etsi tietoisesti heidän sanomansa lopullista tarkoitusta ja vältä tukahduttavaa moralisointia. Kuuntele keskustelukumppaniasi niin, että et suhtaudu häneen ennakkoluuloisesti, suhteettoman kriittisesti tai pyri tekemään hänen sanomastaan tietoisesti vääriä tulkintoja.  

 

Millaista on valistunut retoriikka?

Richard L. Johannesin ym. kirjassa Ethics in Human Communication (2008) on kerätty useilta viestintätutkijoilta vinkkejä eettisestä retoriikasta. Ohjeet ovat yleisellä tasolla olevia ja niiden soveltaminen omassa viestinnässään vaatiikin hieman omaa prosessointia. Viides ohje on mielenkiintoinen suhteessa sananvapauskeskusteluun ja viimeaikasiiin tuomioihin kiihoittamisesta kansanryhmää vastaan.

Useimmat herkkäluontoiset ja kahtiajakautuneetkin aiheet ovat käsiteltävissä ja ilmaistavissa kanssaihmisiä kunnioittavalla tavalla, jos vain sanoman viestijä edes pyrkisi tähän. Seuraava lista on yksinkertaistettu ja teoksesta vapaasti suomennettu.  

  1. Eettinen retoriikka palvelee ennemmin yhteiskunnallista tietämystä tai julkisia toimenpiteitä kuin henkilökohtaisia mieltymyksiä.
  2. Vältää suvaitsemattomuutta ja tunnustaa yleisön vapauden valita ja muodostaa mielipiteensä oman tietämyksen, merkitysten ja motiivien perusteella.
  3. Perustuu tarkkaan datan ja todisteiden käyttöön niin tiedon esiin tuonnissa, soveltuvuudessa kuin merkitsevyydessäkin.
  4. On kaksisuuntaista viestintää, jolloin viestijä ymmärtää ja hyväksyy mahdollisuuden, että hänen sanomansa voi tulla kyseenalaistetuksi. 
  5. Ilmentää kohtuullisuutta ja pyrkimystä ilmaista asiat muita kunnioittavalla tavalla, vaikka sananvapaus antaisikin ilmaisuun laajemmat oikeudet. 

 

Tämä koskee meitä kaikkia. Mieti ja tiedosta sanomasi ennen kuin esität sen!

Kukin meistä voi arvioida oman viestintänsä eettisyyttä helposti seuraavien viiden kysymyksen avulla. Kun seuraavan kerran olet kirjoittamassa dramaattista somepäivitystä tai haluat harjoittaa sarkastista tyylilajia, käy varmuuden vuoksi läpi seuraavat kysymykset mielessäsi ennen suusi avaamista tai twiitin lähettämistä.  Kysymykset noudattelevat Walter R. Fisherin järkeilyä ( Toward a logic of good reasons) vuodelta 1978. 

  1. Mieti, mitkä ovat sanomasi julkilausumattomat, mutta asiayhteydestä pääteltävät arvot sekä sanoman suoraan välittämät arvot. 
  2. Ovatko nämä arvot soveliaita viestisi sanomaksi?
  3. Arvioi, mitkä olisivat näiden arvojen vaikutukset sinun omaan käsitykseen itsestäsi ja käyttäytymisestäsi. Miten arvot vaikuttaisivat sinun suhteeseesi muihin ihmisiin ja yhteiskuntaan.
  4. Voitko vahvistaa näiden arvojen todenperäisyyden perustuen oman elämäsi kokemuksiin tai arvostamiesi ihmisten kokemuksiin/kertomaan. Voiko jokin muu luotetuimmaksi mahdolliseksi arvioimasi taho vahvistaa nämä arvot?
  5. Vaikka sinulla olisi välitön halu ja motiivi ilmaista arvot muille, harkitse vielä, ovatko arvot siitäkin huolimatta sopivia perustaksi yleisösi mahdolliselle toiminnalle?

  

+ Lähdeviitteet

Fisher, W. 1978. Toward a Logic of Good Reasons. The Quarterly Jounal of Speech 64 (1978). 376-384. Saatavilla www-muodossa.

Johannesen, R. ym. 2008. Ethics in Human Communication. Wavelandpress inc. 51-56.

Johannesen, R. ym. 2008. Ethics in Human Communication. Wavelandpress inc. 62-63.

Comment