Liikuntatoimen yllättävän laajat sidosryhmät.

Liikuntakulttuurin moninaisuuden ja eriytyneisyyden vuoksi ainoa tie menestyksekkääseen olosuhteiden ja liikuntaedellytysten parantamiseen tapahtuu yhdessä tekemällä. Kumppanuus ja yhteistyö eri sidosryhmien kanssa on välttämätöntä kunnan liikunnan ja urheilun kehittämisessä. Valtionhallinnon tasolta kunnille on osoitettu toiveita poikkihallinnollisuuden lisäämiseksi ja virkamiesten siiloutumisen vähentämiseksi. Sidosryhmien huomioiminen voi alkaa kuitenkin vasta silloin, kun vähintään kunnan keskeiset sidosryhmät tunnistetaan ja ymmärretään, miten ne voivat vaikuttaa liikuntatoimen toimintaan.

Sidosryhmien tunnistaminen on usein puutteellista kuntien hallinnossa ja tämän vuoksi synergiamahdollisuuksia, yhteisiä päämääriä sekä joissain tapauksissa kielteisiä vaikutuksia jää huomioimatta. Yleisesti ottaen sidosryhmiä ovat ne kaikki tahot, joihin kunta vaikuttaa tai jotka toiminnallaan vaikuttavat kuntaan myönteisesti tai kielteisesti. Sidosryhmien tunnistamisessa ja luokittelussa voidaan hyödyntää Michellin ym. (1997) typologiaa sidosryhmien vallan attribuuteista. Tässä tapauksessa olen soveltanut typologiaa kuvaamaan liikuntatoimen sidosryhmiä.

Michellin typologian lisäksi sidosryhmät voidaan jakaa niiden etäisyyden perusteella, jolloin liikuntatoimen kohdalla on mielekästä käyttää jakoa sisäisiin, paikallisiin ja valtakunnallisiin sidosryhmiin. Sisäisiä sidosryhmiä ovat kaupungin omaan organisaatioon kuuluvat ryhmät kuten virkamiehet ja muut hallintokunnat. Paikallisia sidosryhmiä määrittävät maantieteellinen sijoittuminen ja sidosryhmien linkittyminen toisiinsa tavoitteiden tai tuottaja-asiakas- asetelman vuoksi. Liikuntapalveluita käyttävät kuntalaiset ja urheiluseurat ovat oivia esimerkkejä paikallisista sidosryhmistä. Valtakunnallisiin sidosryhmiin kuuluvat suurimmat liikuntajärjestöt, lajiliitot sekä valtionhallinto.


Sidosryhmiä määrittää kolme piirrettä.

Sidosryhmien merkittävyyttä liikuntapalveluille voidaan arvioida Michellin attribuuttien (piirteiden) avulla, jotka kertovat eri sidosryhmien vaikutusmahdollisuuksista sekä odotuksista liikuntatointa kohtaan. Ensimmäinen piirre kertoo sidosryhmän mahdollisuuksista vaikuttaa liikuntapalveluiden organisaatioon. Tämä piirre ilmenee parhaiten kaupunginvaltuutettujen ja liikuntatoimen virkamiesten kohdalla. Toinen piirre on sidosryhmän legitimiteetti eli tosiasiallinen ja yleinen hyväksyttävyys liikuntapalveluihin nähden. Kolmas piirre määrittää sidosryhmän kiireellisyyttä ja ajankohtaisuutta johtuen sidosryhmien odotuksista tai ryhmien tarpeellisuudesta liikuntatoimelle.

Sidosryhmä voi toteuttaa samanaikaisesti useampaakin piirrettä, jolloin sen vaikutusmahdollisuudet liikuntatoimen toimintaan ovat entistä suuremmat. Kaikkien kolmen piirteen toteuttaminen osoittaa sidosryhmän suurta merkitystä kunnan organisaatiolle. Vaikutusmahdollisuuden ja legitimiteetin piirteet ovat sangen pysyviä ja tämän vuoksi niiden toteuttaminen kertoo sidosryhmän kestävästä ja vakaasta roolista liikuntatoimen näkökulmasta. Ajankohtaisuuden piirteelle perustuva sidosryhmän merkitys voi olla epävakaa ja tavallisesti lyhytkestoisempi kuin vaikutusmahdollisuuden ja legitimiteetin piirteiden tuoma merkitys.


Millaisia sidosryhmiä piirteiden erilaiset yhdistelmät sitten muodostavat?


Piilevät sidosryhmät: passiiviset, vaativat ja harkinnanvaraiset

Piilevien sidosryhmien osalta täyttyy yksi edellä mainituista kolmesta piirteestä ja tämän vuoksi liikuntatoimen huomio näitä ryhmiä kohtaan on tavallisesti rajallinen. Piileviin sidosryhmiin kuuluvat passiiviset, vaativat ja harkinnanvaraiset sidosryhmät. Tällaisia ovat esimerkiksi yksittäiset kuntalaiset ja urheilijat sekä etäällä olevat valtakunnalliset liikuntajärjestöt, joiden vaateita ei huomioida tai tunnisteta ollenkaan. Näiden sidosryhmien kohdalla kaupungin tulee tehdä erityisiä toimia ryhmien odotusten huomioimiseksi.

Legitiimejä yhden piirteen ryhmiä ovat valtakunnalliset liikuntajärjestöt ja kansanterveysjärjestöt, joilla ei ole kuitenkaan suoria vaikutusmahdollisuuksia tai kiireellisiä vaateita. Näiden järjestöjen virallinen asema suomalaisessa liikuntakulttuurissa antaa vahvan selkänojan niiden toiminnalle.  Etäisyys kuntasektorista ja käytännön toiminnasta kuitenkin rajoittavat näiden huomioimista sidosryhminä ja tekevät niistä harkinnanvaraisia liikuntatoimen näkökulmasta.

Ainoastaan vaikutusmahdollisuuden piirteen omaavia sidosryhmiä kutsutaan passiivisiksi ja sellaisia ovat esimerkiksi liikuntatieteellistä tutkimus tekevät organisaatiot ja korkeakoulut. Toimintakentän tuntemuksen ja professionalismin vuoksi tämän ryhmän on helppo hankkia lisää piirteitä, mutta se vaatii tavallisesti hyväksyntää ja aloitetta liikuntatoimelta.

Kolmas yhden piirteen ryhmä on ”vaativa”, joka ajankohtaisuuden ja vaateiden perusteella liittyy tiiviisti liikuntapalveluiden ydintoimintaan. Vaativaan ryhmään kuuluvat kunnan liikuntapalveluita käyttävät ja niistä riippuvaiset ryhmät kuten yksittäiset kuntalaiset sekä yhdistykset, joiden pääasiallinen toiminta ei liity liikuntaan. Tämän sidosryhmän merkitys jää kuitenkin valitettavan usein vähäiseksi vaikutusmahdollisuuksien ja legitimiteetin puutteen vuoksi.

Passiiviset, vaativat ja harkinnanvaraiset sidosryhmät harvemmin pystyvät vaikuttamaan suoraan liikuntatoimen ydintoimintaan, sillä ne toteuttavat ainoastaan yhden piirteen. Tämän vuoksi näiden ryhmien huomioiminen edellyttää liikuntatoimelta aktiivisia toimenpiteitä.

Liikuntatoimen sidosryhmät mukaillen Michellin ym. typologiaa.

Hallitsevat, potentiaaliset ja riippuvuussuhteessa olevat sidosryhmät

Kahta piirrettä toteuttavat sidosryhmät määrittävät hyvin pitkälle sitä, millaiselta liikuntatoimen ydintoiminta näyttää. Kahden piirteen ryhmiä ovat hallitsevassa asemassa olevat, potentiaaliset ja riippuvuussuhteessa olevat sidosryhmät. Näiden sidosryhmien toiminta on aktiivista ja ne odottavat vaateidensa ja intressiensä huomioimista liikuntapalveluissa.

Hallitsevaan ryhmään kuuluvat mm. valtion keskushallinto ja aluehallinto, joilla on legitiimi suhde liikuntapalveluihin nähden sekä jossain määrin mahdollisuus vaikuttaa toimintaan. Samaan kategoriaan kuuluvat myös liikuntapalveluiden virkamiehet sisäisenä sidosryhmänä, jonka asema teoreettisesta näkökulmasta on selvä, mutta käytönnössä liikuntatoimen virkamiehet toteuttavat kaikkia kolmea vallan piirrettä.

Potentiaalisessa kategoriassa olevilla sidosryhmillä löytyvät vaikutusmahdollisuuden ja ajankohtaisuuden piirteet ja tähän kuuluvat esimerkiksi kuntalaisista muodostuneet kansanliikkeet, yritykset ja media.

Riippuvuussuhteessa olevat sidosryhmät näkyvät liikuntapalveluille legitiimin asemansa ja ajankohtaisuutensa kannalta. Urheiluseurat ovat hyvänä esimerkkinä, sillä niiden merkitys liikuntapalveluiden tavoitteen saavuttamisen kannalta on merkittävä ja monet seurat ovat riippuvaisia kaupungin palveluista. Legitimiteetti tulee tässä tapauksessa Liikuntalain määrittämästä tehtävänjaosta kuntien ja vapaan kansalaistoiminnan välillä edellytysten ja toiminnan järjestämisessä.

 

 

...operatiivisella tasolla toimivat virkamiehet ovat ratkaisevasti merkittävin kunnan liikuntapalveluihin vaikuttava sisäinen sidosryhmä. 

 

 

Ratkaisevien sidosryhmien paradoksi?

Ryhmä, joka täyttää kaikki kolme piirrettä, on ”ratkaiseva”. Ratkaisevan kategorian sidosryhmien intressit ja vaateet vaikuttavat eniten liikuntapalveluiden toimintaan. Ratkaisevilla sidosryhmillä on lain suoma legitimiteetti vaikuttaa ja tässä tapauksessa päättää liikuntatoimen toiminnasta.  Ratkaisevassa kategoriassa ovat kunnanvaltuutetut, valtuustoryhmät ja näiden muodostamat kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta sekä kunnanhallitus ja -valtuusto

Kunnallisten luottamushenkilöiden toimia strategisen tason johtajina on kritisoitu vuosien varrella muutamissakin tutkimuksissa. Luottamushenkilöiden kantaaottamattomuus aiheutuu tavallisesti siitä, että viranhaltijat eivät ole riittävissä määrin yhteydessä luottamushenkilöihin. Yleisesti odotetetaan, että valtuusto ja liikuntaa käsittelevä lautakunta ovat vastuussa strategisesta johtamisesta. Tähän luottamushenkilöillä on myös lain perusteella annettu täydet mahdollisuudet, mutta käytännössä operatiivisella tasolla toimivat virkamiehet ovat ratkaisevasti merkittävin kunnan liikuntapalveluihin vaikuttava sisäinen sidosryhmä. (Rannisto 2005.)

Tämän vuoksi kunnasta riippuen lukisin myös liikuntatoimen virkamiehet ratkaisevaksi sidosryhmäksi, kun huomioidaan todellisuudessa ilmenevät mahdollisuudet vaikuttaa kunnan liikuntapalveluiden strategisiin linjauksiin sekä ydintoiminnan näkymiseen kuntalaisille.  


+ Lähdeviitteet

Mitchell. R, Agle. B & and WoodToward. D. 1997. a Theory of Stakeholder Identification and Salience: Defining the Principle of Who and What Really Counts. The Academy of Management Review 22 (4). Saatavilla www-muodossa osoitteessa http://www.thecourse.us/5/library/Salience.pdf

Rannisto. P-H. 2005. Kunnan strateginen johtaminen: Tutkimus Seinänaapurikuntien strategiaprosessien ominaispiirteistä ja kunnanjohtajista strategisina johtajina. Tampereen yliopisto. Saatavilla www-muodossa osoitteessa http://uta32-kk.lib.helsinki.fi/bitstream/handle/10024/67477/951-44-6275-0.pdf?sequence=1

Comment