Kuntien tahtotila määrittää vahvasti liikunta- ja urheilumahdollisuuksia

Comment

Kuntien tahtotila määrittää vahvasti liikunta- ja urheilumahdollisuuksia

Kuntien mahdollisuudet tarjota liikuntapalveluita ovat sidoksissa paikalliseen tahtotilaan eli siihen, nähdäänkö liikuntapalvelut resurssoinnin arvoisiksi ja missä määrin. Tämän tahtotilan riittävyys riippuu taas kunnan taloudellisesta tilanteesta, sillä hyvinä aikoina rahaa on jaettavissa enemmän vaikka tahtotila liikunnan tukemiseen olisikin kunnassa heikompi.

Taloudellisten taantumien aikana kunnallisten palveluiden arvojärjestys tulee selvimmin esille ja Suomessa ajanjakso 1980-luvulta 2010-luvulle on mielenkiintoinen tämän ilmiön tarkasteluun. Tälle ajanjaksolle nimittäin sijoittuvat Suomen historian voimakkain taloudellinen kasvu sekä kaksi lamaa 90-luvun alussa ja 2010-luvun vaihteessa.

Comment

Julkishallinnon motiivit liikunnassa ja urheilussa

Comment

Julkishallinnon motiivit liikunnassa ja urheilussa

Julkishallinto on merkittävä tekijä liikunnalle ja urheilulle ensinäkin olosuhteiden luojana sekä tärkeänä rahoittajana. Kunnat käyttävät vuosittain noin 700 miljoonaa euroa liikuntapalveluiden järjestämiseen, ja valtio rahoittaa suoraan liikunta- ja urheilutoimijoita noin 150 miljoonalla eurolla vuosittain – lukuisat liikuntajärjestöt toimivat puhtaasti valtion rahoituksen turvin.

Jo pelkästään ilmeisen resurssiohjauksen todennäköisyyden vuoksi liikunta-alan toimijoiden on syytä olla tietoisia julkishallinnon motiiveista rahoittaa heidän toimintaansa, sillä kuten vanha sanonta sanoo: “kenen leipää syöt, sen lauluja laulat”.

Comment

Liikunnan kansalaisyhteiskunnan muutokset 80-luvulta tähän päivään

Comment

Liikunnan kansalaisyhteiskunnan muutokset 80-luvulta tähän päivään

Suomalainen liikuntakulttuuri perustuu poikkeuksellisen vahvasti kansalaisyhteiskunnasta kumpuavaan aktiivisuuteen. Liikunta ja urheilu ovat organisoituneet Suomessa perinteisesti yhdistysmuotoisesti vailla yksityisen tai julkisen sektorin vahvaa ohjausta.

Viimeisen 30 vuoden aikana yhteiskunta on muuttunut huomattavasti ja onkin mielenkiintoista huomata kansalaisyhteiskuntaan nojaavan liikuntakulttuurin linkittyvän laajempiin muutoksiin esimerkiksi julkisella sektorilla. Millaisia muutoksia liikunnan kansalaisyhteiskunta eli suomalaiset harrastajajoukot, urheiluseurat ja liikuntajärjestöt ovat kohdanneet 1980-luvulta lähtien?

Lue lisää⤵

Comment

Kestävä kehitys on liikunta-alan välttämätön mahdollisuus

Comment

Kestävä kehitys on liikunta-alan välttämätön mahdollisuus

Urheilu- ja liikuntamaailmassa kestävää kehitystä on nostettu vähemmän esille kuin monilla muilla aloilla. Myös liikunnan kestävään kehitykseen ja ympäristötietoisuuteen liittyvä tutkimus on ollut vähäistä niin maailmalla kuin myös Suomessa.

Liikunta- ja urheilualan toimijat voivat kantaa esimerkillään oman kortensa kekoon, minkä vaikutus yhteiskunnallisesta näkökulmasta voi olla vielä poikkeuksellisen iso. Alan toimijat ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja tässä olisi jälleen yksi mahdollisuus osoittaa vastuullisuutta.

Lue lisää⤵

Comment

Kunnat eivät säästä liikuntapalveluista

Comment

Kunnat eivät säästä liikuntapalveluista

Kunnat käyttävät lähes 700 miljoonaa euroa vuodessa liikuntapalveluiden järjestämiseen, josta viidesosa katetaan liikuntapalvelujen käyttötuotoilla kuten harjoitusvuoro- ja sisäänpääsymaksuilla. Päätin paneutua tarkemmin kuntien talouslukuihin ja etsiä trendejä viimeisen vuosikymmenen ajalta. 

Tarkastelujaksona on vuodet 2005-2015. Taloustiedot perustuvat Tilastokeskuksen keräämiin kuntien virallisiin tilinpäätöstietoihin, jotka löytyvät helposti käsiteltävässä muodossa Lipas-tietokannasta.

Lue lisää⤵

Comment

Mitkä asiat estävät kuntasi lähiliikuntapaikkarakentamista?

Comment

Mitkä asiat estävät kuntasi lähiliikuntapaikkarakentamista?

Tutustu lähiliikuntapaikkarakentamisen neljään merkittävimmäksi arvioituun haittatekijään!

Pari päivää sitten kirjoitin lähiliikuntapaikkarakentamisen menestystekijöistä ja sinun kannattaakin ehdottomasti tutustua niihin ennen haittatekijöihin paneutumista. Edellisestä blogi-kirjoituksesta selviää mm. menestys- ja haittatekijöiden selvittämisen tietopohja ja muita aiheeseen liittyviä taustoja. Lähiliikuntapaikkarakentamisen menestystekijöihin pääset tästä.  

Lue lisää⤵

Comment

Mitkä asiat edistävät kuntasi lähiliikuntapaikkarakentamista?

Comment

Mitkä asiat edistävät kuntasi lähiliikuntapaikkarakentamista?

Lähiliikuntapaikka rakentamisella on ollut vuosien ajan erityinen painoarvo valtion resurssiohjauksessa ja se on ollut myös Valon painopistealueena liikuntapaikkarakentamisen edistämisessä. Suomessa on tällä hetkellä noin 700-800 lähiliikuntapaikkaa ja vuosittain kunnat rakennuttavat niitä kymmenittäin lisää. Valo julkaisi Lähiliikuntapaikkarakentamista 15 vuotta -seurantaselvityksen (Valo ry. 2015) vuonna 2015. Olin tekemässä selvityksessä lähiliikuntapaikkarakentamisen edistäviä ja estäviä tekijöitä selvittävää osuutta, jonka lopputulemista kirjoitan lähiliikuntapaikkarakentamisen menestystekijöinä sekä haittatekijöinä.  

Lue lisää⤵

Comment

Eettisen keskustelukulttuurin kulmakivet

Comment

Eettisen keskustelukulttuurin kulmakivet

Mitä mieltä olet Donald Trumpin retorisista keinoista presidentinvaalikampanjassaan? Hänen tapansa viestiä aiheutti ja aiheuttaa edelleen kauhistusta ympäri maailmaa. Miten taas Aleksi Valavuoren Twitter-jupakkaan sinusta suhtauduttiin? Urheilupersoonan kaksi viestinnällistä erhettä aiheuttivat hänen maineensa lokaantumisen, työpaikan menettämisen ja toimitsijakiellon ammattinsa harjoittamiseen. 

Olen poiminut muutamia keskustelukulttuurin eettisyyteen liittyviä ohjenuoria, joita jokainen voi hyödyntää oman viestijyytensä harjoittamisessa. Nämä toimivat samalla myös pohjustuksena lähiaikoina tulevaan liikunnan ja urheilun keskustelukulttuuriin liittyvään kirjoitukseen.   

Lue lisää⤵

Comment

Suomi 100-vuotta ja 100 kuntaa -missio

Comment

Suomi 100-vuotta ja 100 kuntaa -missio

Viime tammikuussa mietimme, miten yrityksemme voisi juhlistaa vuoden päästä alkavaa Suomen juhlavuotta. Päätimme, että teot puhukoot puolestaan ja osoittakoot arvostuksemme 100-vuotiaalle Suomelle.

Me haluamme nähdä tulevaisuudessa entistä liikkuvamman kansakunnan, joka huolehtii toinen toistensa mahdollisuuksista liikunnan harrastamiseen ja hyvinvointinsa edistämiseen. 

Lue lisää⤵

Comment

Kuinka paljon on oikea määrä liikuntaa?

Comment

Kuinka paljon on oikea määrä liikuntaa?

Haluatko liikunnasta mahdollisimman tehokkaasti terveyshyödyt itsellesi. Mikä on silloin fyysisen aktiivisuuden suositeltu määrä?

Suomessa sovelletaan UKK-instituutin terveysliikunnan suosituksia ohjeena kansalaisten fyysisen aktiivisuuden arvioinnissa ja vähimmäismäärän määrittelyssä. Suositukset on tehty mahdollisimman helposti ymmärrettäviksi ja yksiselitteisiksi. Suositukset ovat ohjenuora, jotta yksittäisillä liikkujilla olisi konkreettinen ohje oman fyysisen aktiivisuutensa havainnointiin.

Lue lisää⤵

Comment

Koulujen liikuntasalien tehokas käyttö

Comment

Koulujen liikuntasalien tehokas käyttö

Koulujen liikuntasalit luovat yleisyytensä ansiosta lujan perustan suomalaiselle liikuntapaikkaverkostolle. 1960-luvulta alkaen salien käytöstä ovat päässeet nauttimaan koululaisten lisäksi liikunta- ja urheilujärjestöt (Pyykkönen 2013, 24).

Koulujen yhteydessä olevat liikuntasalit ovat liikuttaneet suomalaisia jo vuosikymmenten ajan.

Lue lisää⤵

Comment

Liikuttavatko Pokemonit liikkumattomia?

Comment

Liikuttavatko Pokemonit liikkumattomia?

Nintendon Pokemon Go mobiilipeli on noussut yleiseksi puheenaiheeksi aina lapsista varttuneempiinkin kansanosiin asti. Pelin suosio on ollut räjähdysmäistä ja paikoitellen ihmiset ovat lähteneet massoittain liikkeelle pelin innoittamana - ja nimenomaan liikkeelle!

Pelimaailmassa harvemmin puhutaan liikkeelle lähtemisestä, vaan pelaamiseen yhdistetään ennemmin passiivisia ja jopa rappiollisia mielikuvia. Monen mielestä peliteollisuus on degeroinut osan ikäluokasta aina 80-luvulta lähtien. Nyt on kuitenkin aika viimeistään muuttaa käsitystä pelaamisen mahdollisuuksista liikkumiseen innostamisessa. 

Lue lisää⤵

Comment

Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset liikuntatoimeen.

Comment

Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset liikuntatoimeen.

Hallitus julkaisi kesäkuun lopussa lakiluonnokset sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä uuden maakuntahallinnon perustamisesta. Miten 3-4 vuoden päästä voimaan astuvat uudistukset tulevat vaikuttamaan liikuntatoimeen? Seuraavassa koottuna lakiluonnosten tärkeimmät linjaukset liikuntaan liittyen. 

Liikuntatoimen kannalta merkittävimmät lakiluonnokset ovat maakuntalaki sekä laki peruspalvelujen valtionosuudesta. Näissä laeissa on liikunnan kannalta mielenkiintoisia linjauksia, jotka liittyvät maakuntien tehtäviin ja rahoitukseen alueuudistuksen jälkeen ja myös kuntien valtionosuuksien määrittymiseen uuden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osa-alueen perusteella. 

Lue lisää⤵

Comment

Miesten valloittamat urheilun johtopaikat

Comment

Miesten valloittamat urheilun johtopaikat

Suomessa on vuosien, voisiko jo sanoa vuosikymmenien ajan, kampanjoitu naisten mahdollisuuksien parantamiseksi korkeisiin johtotehtäviin.

Lasikatto ei ole kuitenkaan vielä murentunut, mikäli on uskominen Opetus- ja kulttuuriministeriön tasa-arvoselvitystä vuodelta 2011 ja Helsingin Sanomien artikkeleita liikunnan verkostoista sekä palkkauksesta. Näiden perusteella naisten sijoittuminen liikunta-alan johtavassa asemassa oleviin tehtäviin on sitä vähäisempää mitä korkeammasta tehtävästä on kyse. Tasa-arvo on edistynyt, mutta ei vielä riittävästi. 

Lue lisää⤵

Comment

Sukupuoliroolit vaikuttavat koululiikunnassa

Comment

Sukupuoliroolit vaikuttavat koululiikunnassa

Koulussa tapahtuvalla liikunnalla on merkitystä poikien käsityksiin maskuliinisuudesta ja siihen, miten he liikuntaan ylipäätänsä suhtautuvat. Tavallisestihan juuri poikien kuvitellaan olevan kiinnostuneita koululiikunnasta ja tämä oletus voi jo itsessään suunnata oppilaiden kiinnostusta. 

Sukupuoliroolit opitaan tiedostamatta pitkän ajan kuluessa ja oppimisympäristöinä ovat kaikki arkipäiväiset tilanteet. Keho on kiinteästi mukana maskuliinisuuden merkityksissä ja tämän vuoksi liikunnalla on erityinen asema poikien maskuliinisuuden kehittymisessä. 

Lue lisää⤵

Comment

Miten miehinen lajikulttuuri kehittyy ja säilyy?

Comment

Miten miehinen lajikulttuuri kehittyy ja säilyy?

Joukkueurheilulajien piirissä on tehty tutkimuksia maskuliinisuuden ilmenemisestä pelaajilla ja yksilölajien kohdalla lajikulttuurin maskuliinisuuden vaikutuksesta lajin harrastajiin. Tyypillisiä maskuliinisia piirteitä lajikulttuureissa ovat fyysisyys ja aggressiivisuus.

Pelaajat ja harrastajat saattavat hankkia itselleen arvostusta aggressiivisella käyttäytymisellä tai riskinotolla. Esimerkiksi afroamerikkalaisessa katukoripallon alakulttuureissa hyvä pelaajaa voi saada arvostetun aseman yhteisössään soveltamalla hegemonisen maskuliinisuuden vaatimuksia.

Lue lisää⤵

Comment

Media korostaa urheilun maskuliinisia piirteitä

Comment

Media korostaa urheilun maskuliinisia piirteitä

Urheilumedia vaikuttaisi korostavan lajien maskuliinisia merkityksiä ja sillä on osoitettu olevan vaikutusta siihen, mitkä lajit koetaan maskuliinisiksi ja mitkä feminiinisiksi.

Mikäli lajin julkisuuskuva perustuu miesurheilijoihin, laji myös mielletään maskuliiniseksi. Sama pätee myös toisin päin feminiinisiksi koetuissa lajeissa. (Hardin & Greer 2009.) Urheilumedialla on suuri vaikutus maskuliinisuuden liittämisessä urheiluun ja julkisuudessa tavallisia maskuliinisia merkityksiä ovat aggressiivisuus, sotaisuus ja tunteettomuus.

Lue lisää⤵

 

Comment

Maskuliininen urheilu

Comment

Maskuliininen urheilu

Viime päivinä mediassa on keskusteltu urheilumedian vääristyneestä tavasta esittää urheilua ja urheilijoita. Keskustelu lähti liikkeelle Valon tekemästä "Reilu Peli -kyselystä", joka levisi poikkeuksellisen laajasti valtakunnan mediassa ja somessa. 

Liikuntaihmisten itsekritiikin polttoaineeksi ja alasta riippumatta kaikkien feministien (miksi ei sovinistienkin) iltalukemiseksi kirjoitan neljänä seuraavana päivänä postaukset urheilukulttuurin maskuliinisuudesta viimeaikaisten tutkimusten valossa.  

  1. Maskuliinisuus ja media
  2. Maskuliinisuus lajikulttuureissa
  3. Maskuliinisuus koululiikunnassa
  4. Maskuliinisuus urheilun hallinnossa

Lue lisää⤵

Comment

Ovatko urheiluseurat ajautuneet vaatimusten ristivetoon ja talkootyön perikatoon?

Comment

Ovatko urheiluseurat ajautuneet vaatimusten ristivetoon ja talkootyön perikatoon?

Seurojen edustajien kanssa keskustellessa kuulee usein valittelua talkootyön hiipumisesta ja "ydinporukan" vatsahaavaan johtavista stressitasoista.

Mukana on varmasti myös tervettä liioittelua, mutta tästä huolimatta urheiluseuran aseman muutos (liikunta)kulttuurissa on mielenkiintoinen aihe.  Ensialkuun faktat pöytään: urheiluseuroissa tapahtuvasta talkootyöstä ja sen määrästä ei ole kattavaa aineistoa. Likes on määritellyt "Kansalaistoiminnan tietopohja" selvityksessä   suomalaisista 7-17 prosenttia tekevän vapaaehtoistyötä liikunnan ja urheilun parissa. Miehistä 14-22 prosenttia ja naisista 9-12 prosenttia tekee vapaaehtoistyötä.

Lue lisää⤵

Comment

Kunnat ovat panostaneet liikuntapalveluihin taantumasta huolimatta. Kasvua lähes viidennes!

Comment

Kunnat ovat panostaneet liikuntapalveluihin taantumasta huolimatta. Kasvua lähes viidennes!

Liikuntapalveluiden budjetti kasvoi lähes 18 prosenttia kahdeksan vuoden aikana.

Kunnat käyttävät vajaat 700 miljoonaa euroa vuodessa liikuntapalveluiden järjestämiseen. Tämä on sen kokoluokan investointi, että päätimme paneutua tarkemmin kuntien talouslukuihin ja etsiä trendejä viimeisen kahdeksan vuoden ajanjaksolta. Kuntien talousluvut ovat saatavilla vasta vuoteen 2013 asti, joten tarkastelujaksona on vuodet 2005-2013.

Lue lisää⤵

Comment