HEI PÄÄKAUPUNKISEUTULAINEN!

Pysy perillä kuntasi liikunnan taloudellisten edellytysten kehityksestä tutustumalla seuraaviin infograafeihin.

(SAAT INFOGRAAFIN AVAUTUMAAN ISONA KLIKKAAMALLA SITÄ)

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen keräämiin kuntien virallisiin tilinpäätöstietoihin, jotka on kerätty Lipas-tietokannasta. Kunnat käyttävät lukuisia erilaisia tapoja omien talouslukujensa määrittelyyn ja tämän vuoksi Tilastokeskuksen yhdenmukaistetut talousluvut voivat erota kuntien omista tilinpäätöksistä. 

Infograafien vertailujaksona on 2005-2013. Vuosien välillä vertailtavat tiedot on indeksikorjattu julkisten menojen hintaindeksillä (JMHI 2005) vastaamaan vuoden 2015 rahanarvoa vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. Indeksikorjaus tekee eri vuosien taloustiedoista vertailukelpoisia reaaliarvoltaan. Tämä tarkoittaa sitä, että tiedämmä millainen kunkin vuoden rahamäärä on ollut ostovoimaltaan suhteessa muihin vuosiin.

Liikunnan budjetilla tarkoitetaan liikuntatoimen nettokustannuksia eli niitä kustannuksia, jotka aiheutuvat liikuntapalveluiden järjestämisestä. Nettokustannukset saadaan muodostettua niin, että kunnan käyttökustannuksista vähennetään käyttötuotot eli esimerkiksi liikuntapaikkojen sisäänpääsymaksut ja hallivuokrat.

Kaikki liikuntapalveluista aiheutuvat kulut määritellään käyttökustannuksiksi. Kun käyttökustannuskista vähennetään käyttötuotot, saadaan nettokustannukset eli se rahamäärä jonka kunta loppujen lopuksi laittaa kassastaan liikuntapalveluihin.

Kuntalaisen kukkarosta puhuttaessa tarkoitetaan juuri edellä mainittuja käyttötuottoja. Kunnat kattavat osan liikuntapalveluiden järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista käyttäjiltä perityillä käyttömaksuilla.

Kunnat myöntävät avustuksia yhdistyksille liikuntatoiminnan järjestämiseen. Infograafissa tätä kuvaa "avustukset yhdistyksille" -osio.